Tarina

Tarina

Interaktiivinen tarina Agoran vuosijuhlaan.

Interaktiivinen tarina

Ville Mönkkönen
Marja Hannula

Päina tästä aloittaaksesi


Situations

In Undum, all interaction takes place in a situation. You can think of it either as a 'Room' in traditional interactive fiction (although it is less flexible than that), or as a 'Page' in a Choose Your Own Adventure book (though it is more flexible than that). At any point in time, the character is in exactly one situation, and that situation is responsible for everything that happens to them. Situations are chunks of code that generate the output you are reading here. For example, this text was generated by the enter method of the first situation.

Lets move on again.

Saving and Loading

The only piece of the UI we haven't talked about is the 'Save' and 'Erase' buttons on the left panel. These are only visible if your browser supports client-side data storage. Clicking 'Save' stores your game, so you can pick it up again later. There is currently no 'Load' button, the game loads when the page loads. There is also no way to save multiple games, and select which one you want to play. These are both things I'd like to change in the future.

Potentially your game could generate huge amounts of text. And that would be difficult to store client side (there are unpredictable limits), especially when we move towards having multiple save files. So instead Undum saves your character as the list of links you clicked. Loading a save-file consists of playing through your game again, quickly. This is a beneficial approach for debugging too. It means when you're polishing and correcting typos, you can save and load the game and scroll through the transcript to see your corrections. If we saved the text, your save file would have the error in it and you'd have to manually replay the game to see the correction.

Time for the last section.

Luetun Ymmärtäminen

Luetun ymmärtäminen on lukijan ja tekstin välistä vuorovaikutusta, jossa lukija aktiivisesti pyrkii ymmärtämään lukemaansa. Teksti herättää lukijoissa erilaisia ajatuksia, sillä lukijat peilaavat tekstiin omia kokemuksiaan ja tulkitsevat sitä erilailla. Erilaiset lukemisstrategiat helpottavat luetun ymmärtämistä ennen lukemista, sen aikana ja lukemisen jälkeen. Lukijan ennakkotiedot luettavasta asiasta ovat useiden tutkimusten mukaan tärkein tekijä luetun ymmärtämisessä. Lukija tuo lukemistilanteeseen aikaisemmat tietonsa, mielipiteensä, asenteensa ja ennakkoluulonsa. Näiden kautta hän suodattaa uuden tiedon, kun hän yrittää sovittaa sen, mitä jo tietää, lukemaansa ja yrittää ymmärtää tekstiä. Lukija olettaa etukäteistietojensa perusteella monia asioita tekstistä, mutta lukeminen saattaa muuttaa näitä ajatuksia lukemisen aikana, jolloin lukijan tiedot laajenevat ja ymmärrys kehittyy. Kysymykset ennen lukemista auttavat tietovaraston aktivointia. Ennakkotietojen merkitys korostuu erityisesti tietotekstiä luettaessa, sillä jos lukijalta puuttuvat joko omakohtainen kokemus asiasta tai taustatiedot, luetun ymmärtäminen on vaikeaa. Lukiessaan tekstiä lukija ennustaa sitä. Ennakkokäsitykset vaikuttavat merkittävästi tekstistä tehtäviin ennustuksiin. Samoin tekstin vihjeet, avainsanat, avainlauseet ja tekstiin liittyvät kuvat muokkaavat niitä. Lukija saa vihjeitä tekstin rakenteesta sekä syy-seuraussuhteista. Tiedot ja mielikuvat kirjailijasta tai tekstin tarkoituksesta ohjaavat tekemään ennustuksia. Tekstin otsikko virittää jo ennustuksia, jotka saattavat johtaa harhaan ja ensimmäinen lause muuttaa ennustusta. Ennustusten teko ja niiden testaaminen on tekstin ymmärtämistä. Tekstin ymmärtämistä tukee lukemisen yhteydessä tehtävät kysymykset tekstin keskeisistä asioista. Kun tekstin informaatio on ristiriidassa aikaisemman ennustuksen kanssa, lukija muodostaa uuden ennustuksen. Kun tekstin ja oman ennustuksen välinen ristiriita on riittävän iso, lukija joutuu palamaan lukemaansa uudestaan. Lukija tekee tekstistä yhteenvetoa, kun hän etsii tekstin pääideaa, tiivistää tekstiä ja muotoilee sitä omin sanoin. Pääidean löytyminen tekstistä pohjautuu ennakkotietojen ja tekstin väliseen vuorovaikutukseen. Ennakkotiedot auttavat löytämään vihjeitä, jotka kertovat, mikä tekstissä on tärkeää ja auttavat näin johtopäätösten teossa. Tekstin rakenne auttaa lukijaa etsimään tietoa tietyistä kohdista. Lukijan odotukset siitä, miten erilainen informaatio on järjestetty eri puolille tekstiä, auttavat häntä tekemään yhteenvetoja. Lukemisen jälkeen lukija tekee päätelmiä lukemansa perusteella, kun hän kertaa olennaiset asiat, tiivistää tekstin sanoman ja mahdollisesti muotoilee sen omin sanoin. Lukija muodostaa tekstistä yhtenäisen kokonaisuuden, kun hän miettii yksittäisten sanojen ja lauseiden merkitystä sekä miten ne liittyvät toisiinsa ja koko tekstiin ja tekstin takana olevaan tietokokonaisuuteen. Sanavaraston laajuus on yhteydessä ymmärtämiseen. Tekstissä olevat uudet ja vieraat sanat edellyttävät niiden selventämistä, jotta tekstiä voi ymmärtää. Mitä enemmän tekstissä olevat uudet ja vieraat sanat vaikuttavat tekstin ymmärtämiseen ja sana jää selventämättä, sitä suurempi sen vaikutus ymmärtämiseen on. Kun sana ei kuulu lukijan sanavarastoon, tekstiin liittyvät vihjeet ovat tärkeitä sen ymmärtämiseksi. Suuri osa sanavarastosta opitaankin lauseyhteydessä, jolloin lukeminen laajentaa myös lasten sanavarastoa. Tekstin ymmärrystä voidaan tarkastella kolmella eri tasolla. Ensimmäisellä tasolla lukija toistaa lukemastansa tekstistä yksityiskohtia, henkilöitä ja tapahtumia. Tekstistä löytyvät vastaukset selkeisiin kysymyksiin. Seuraavalla päättelevällä tasolla lukija pohtii tekstin sisältöä ja erottaa oleellisen ja epäoleellisen tiedon toisistaan. Hän lukee rivien välistä, ennakoi ja tulkitsee tekstiä sekä löytää syy-seuraussuhteita. Kolmannella tasolla lukija arvioi luettua tekstiä suhteessa aiemmin lukemaansa. Hän arvioi luetun realistisuutta ja tosiasioiden paikkansapitävyyttä. Lukija tekee kriittisiä kysymyksiä ja pohtii, miten itse olisi toiminut tekstissä kuvatuissa tilanteissa.

Time for the last section.